Opastusta myyjille: Kuvan lisääminen kohteesta

Internetin kautta toimivissa huutokaupoissa harva asia on myyjälle yhtä edullinen ja suosiollinen kuin kuvan lisääminen kohteesta. Yhdysvalloissa tehtyjen vertailujen mukaan kohteeseen liitetty kuva lisää kilpailua kohteesta jopa 500% prosenttia. Vanhan sanonnan mukaan kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja se pitää paikkansa useimmiten myös huutokauppakohteissa. Hyvälaatuisen kuvan avulla ostaja voi päätellä esim. kohteen värisävyn ja kunnon hyvinkin tarkkaan. Kuva on siis väline joka palvelee sekä ostajia että myyjiä tasapuolisesti.

Yleisimmät tavat kuvan lisäämiseksi huutokauppaan ovat joko

Tasoskanneri
kohteen kuvaaminen skannerilla soveltuu hyvin pienille kohteille, kuten irtomerkeille, kuorikohteille ja kokoelmansivuille. Suurin skannattavan kohteen koko on yleensä A4.

Syntyvät kuvat ovat lähes poikkeuksetta erittäin hyvälaatuisia jos skannausohjelmiston asetukset ovat kunnossa.

Peruskäyttöön sopivan skannerin hinta on yleensä 60-100 euron välillä.

kohteen kuvaaminen digikameralla soveltuu hyvin isoille kohteille kuten löytölaatikoille ja muille erittäin isoille ja painavilel erille joita ei voi sijoittaa skanneriin.

Syntyvät kuvat ovat yleensä kohtalaisen hyvälaatuisia,tosin heikompia kuin vastaavat skannerilla saatavat kuvat. Kameran laatu (ja hinta) vaikuttavat kuvausolosuhteiden ohella erittäin paljon syntyvään kuvaan.

Peruskäyttöön sopivan digikameran hinta on yleensä 100-200 euron välillä.

Kun kohteesta otetaan kuva joko skannerilla tai digikameralla, kuva tallennetaan elektronisesti nk. bittikarttakuvamuotoon. Bittikarttakuva koostuu miljoonista pienen pienistä pisteistä, jotka yhdessä muodostavat kuvan. Jos kuvaa venytetään tai suurennetaan liikaa, kuva vääristyy ja sen laatu heikkenee. Yleisimmin bittikarttakuvat tallennetaan JPG tai PNG-muodossa, joissain olosuhteissa käytetään myös GIF ja BMP-muotoa.

Keskitymme tässä artikkelissa perustekijöihin, joiden avulla skannerilla saadaan aikaiseksi hyvälaatuisia kuvia. Useimmat mainitut asiat, esimerkiksi resoluution ja taustan merkitys ovat merkitykseltään yhteneväisiä myös digikameraa käytettäessä.

Skannauksen perusteet 1 : Resoluution valinta

Resoluution avulla ilmaistaan kuinka monta väripistettä kuvaan tallennetaan tuuman mittaisella matkalla. Mitä suurempi kuvan resoluutio on, sitä tarkempi kuva on. Suurella resoluutiolla on myös käänteinen puoli: kuvan koko kasvaa merkittävästi.

Esimerkki tyhjän A4-paperiarkin skannaus:

resoluutio 72dpi, pakkaamaton tiedostokoko 50kt

resoluutio 300dpi, pakkaamaton tiedostokoko 12MB.

Silti molemmat kuvat ovat pääpiirteissään samannäköisiä ja erot tulevat näkyviin vasta tarkemmin tarkastellessa. Pienemmällä resoluutiolla otettu kuva sisältää vähemmän pisteitä joista kuva muodostuu ja on sen takia myös rosoisempi. Alla oleva esimerkki selventänee asiaa:


72dpi kuva on rosoinen ja epäselvä	200dpi kuva on kirkas ja selvä.

Hyväm ja selkeän kuvan aikaansaamiseksi resoluution tulisi olla vähintäänkin 150 ppi, sen sijaan yli 300 ppi arvot eivät tuo enää hyötyä näytöllä esitettävää kuvaa ajatellen vaan hidastavat tiedoston jatkokäsittelyä merkittävästi. Suuremman resoluution aiheuttaman tiedostokoon kasvun voi kiertää pakkaamalla ja pienentämällä syntyvää kuvaa jollain kuvankäsittelyohjelmalla (katsomme tätä myöhemmin artikkelissa).

Skannerin resoluution voit säätää yleensä skannausohjelmasi Asetukset (Settings) valikosta kohdasta Resoluutio (Resolution). Asettamalla tähän arvoksi jotain 150-300 välillä, saamme aikaiseksi selkeitä ja kirkkaita kuvia.

Resoluution valintaikkuna

Skannauksen perusteet 2: värimäärän valinta

Värimäärän valintaikkuna Värimäärän valinnalla ilmaistaan kuvan tyyppi. Tämän asetuksen nimi voi vaihdella käyttämästäsi skannerista riippuen, mutta yleensä se löytyy myös Asetukset valikosta nimellä Output Settings (kuvatyyppi). Vaihtoehtoina on yleensä mm. mustavalkokuva, teksti tai värikuva (256 väriä tai 16-bittinen).

Mahdollisimman tarkan skannausjäljen aikaansaamiseksi suositeltavin optio on 16-bittinen värikuva. 256-värin värikuvaa tulisi käyttää vain jos skannattavassa kohteessa on rajoitettu määrä värejä tai haluat esittää kohteesta vain karkean kuvan.

Olennainen asia kaiken tyyppisessä kuvauksessa on kohteen kontrasti. Ilman selkeää kontrastia syntyvästä kuvasta tulee jossain määrin epäselvä ja rajaamaton. Useimmiten kuvattavan kohteen taustalla sijoitetaan joko musta pahvi tai paperi, mustareunaisilla ja tummilla kohteilla kannattaa puolestaan suosia valkeata taustaa. Sen sijaan värillisiä taustoja ei tulisi käyttää, koska ne heijastavat jossain määrin väriä itse kohteeseen.

Skannauksen perusteet 3: kuva-alueen rajaaminen ja koon muuttaminen

Eräs ristiriitaisimmista kysymyksistä skannerin käyttämisen perusteissa on skannattavan kuva-alueen rajaaminen. Tulisiko se tehdä kuvaa skannattaessa vai jälkikäteen kuvankäsittelyohjelmassa? Molemmissa tavoissa on hyötynsä.

Rajaamalla kuva jo skannausohjelmassa saadaan seuraavat hyödyt

skannaus etenee nopeammin kunskannatava alue on pienempi
kuvan avaaminen / muokkaus on nopeampaa (pienempi tiedostokoko)
jälkikäsittelyyn liittyvä työaika on pienempi, usein toiminnot voi jopa automatisoida kun kuvat eivät sisällä ylimääräistä.

Rajaamalla kuva vasta kuvankäsittelyohjelmassa saadaan seuraavat hyödyt:

rajaus voidaan tehdä tarkemmin

Rajaaminen on aina suositeltava toiminto, teitpä sen kummalla tavalla hyvänsä. Kaikki ylimääräinen (tyhjä) sisältö kuvassa kuitenkin kasvattaa kuvan tiedostokokoa ja siten myös sen latausaikaa Internetissä. Hitaat latausajat puolestaan karkottavat ostajia yhtä tehokkaasti kuin korkea hinta.

Kuvan kokoa muuttamalla isoresoluutioinen kuva saadaan mahtumaan kokonaisuudessaan näytölle ja samalla myös kuvan fyysinen tiedostokoko pienenee entuudestaan. Kuvan koko ilmoitetaan pikseleinä.

Kuvan koon muuttaminen tulisi tehdä aina kuvankäsittelyohjelman avulla, koska muutoin on riski että kuvan laatu kärsii. On suositeltavaa, että verkkoon sijoitettava kuva ei koskaan ole suurempi kuin sivun pienin odotettavissa oleva leveys (muussa tapauksessa loppukäyttäjä joutuu rullaamaan kuvaa nähdäkseen sen kokonaisuudessa). Keräilijä.net:issä tämä leveys on noin 450-500 pikseliä.

Skannauksen perusteet 4: tiedostotyypin valinta

Viimeinen valinta, tulee tehdä, on päätös siitä mitä tehdä skannatulle kuvalle. Useimmat skanneriohjelmat sisältävät optiot mm. tiedostoon tallentamisesta tai suoraan kuvankäsittelyohjelmaan viemisestä. Tarkastelemme tässä osiossa tiedostoon tallentamista, koska se on useimmiten käytetty tapa.

WWW-selaimet tukevat useitakin tiedostomuotoja kuville, näistä kolme (GIF, JPG ja PNG) ovat yleisesti hyväksyttyjä standardeja, koska ne mahdollistavat kuvan pakkaamisen alkuperäistä pienempään tiedostokokoon.

GIF-kuvaa tulisi käyttää vain jos kuva on vähävärinen (ts. sisältää alle 256 väriä). Tämän johdosta GIF ei ole paras valinta täysvärikuviin. Mikäli kuitenkin päätät käyttää GIF-kuvaformaattia, tulee sinun muistaa valita käytettäväksi väripaletiksi Web, koska muutoin osa värisävyistä ei toistu oikein selaimen ikkunassa.

JPG ja PNG on tarkoitettu värikkäille kuville, joissa halutaan toistaa koko värikirjo. Näistä kahdesta formaatista JPG on selkeästi yleisempi. Syitä JPG:n suosioon ovat mm. selainten parempi tekninen tuki JPG:lle sekä useimmiten parempi pakkaussuhde (ts. tiedostoista tulee pienempiä) kuin PNG-kuvissa. Verkkoon sijoitettavan JPG-kuvan laaduksi riittää useimmiten Medium (30), tarvittaessa voidaan käyttää asetusta High(60).